keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Hevosvoimat liikenteessä

Viikonloppuna tuli taas todistettua etteivät kaikki ymmärrä miten hevoseen kuuluu suhtautua liikenteessä tai niiden lähellä liikuttaessa. Mutta myös ratsastajan tulisi ottaa huomioon autoilijat eikä vain syytellä heitä. Tässä muutama oma kokemus ratsastajan ja autoilijan näkökulmasta.

RATSASTAJAn näkökulmasta
Olin Bellan kanssa kävelemässä kentällä kun viereistä autotietä (rajoitus 30km/h ja kylttejä joissa pyydetään varomaan hevosia löytyy) pitkin ajaa vanhahko punainen auto, jonka kyydissä pari jamppaa. Ja kuten arvata saattaa, he tietty saivat ihan hirmuisen hyvän idean. Ensin ajoivat oikein hitaasti ja juuri ennen meitä pistivät sitten nastan lautaan. Eihän se kottero siitä mihinkään lähtenyt mutta jumalaton sutiminen vaan kävi. Siinä vaiheessa hieman kiehahti oman pään sisällä. Hyvähän se on sieltä aidan toiselta puolelta yrittää mua pudottaa kun ei autolle voi käydä mitään.
Tässä vaiheessa teki mieli antaa Bellalle maailman suurin porkkanakakku, nimittäin jätkien harmiksi ja mun onneksi neiti ei korvaansakkaan loksauttanut :D hahaaa siitäs saitte! MUTTA mitä jos kyseessa olisi ollut joku säikympi hevonen? jos se ei olisikaan tapahtunut kentällä vaan liikenteessä? siinä olisi voinut käydä huonosti niin ratsastajalle ja hevoselle kuin autolle ja autoilijallekkin.


AUTOILIJAn näkökulmasta
Muutama viikko takaperin, kun olin matkalla tekemään iltatallia klaukkalaan, kohtasin ratsastajan liikenteessä vähän liiankin nopeasti. Pimeää, loskainen ja mutkainen tie, muutama katuvalo, en ollut vielä laittanut pitkiä päälle, tien nopeusrajoitus oli 50, ei varoitusta hevosista, mutta koska tiesin sielä liikkuvan niitä ajoin paljon hiljempaa..Yhtäkkiä kuomasin mutkassa olevan ratsukon, äkkiä jarrut pohjaan ja toiselle puolelle tietä. Kerkesin juuri väistää eikä hevonenkaan onneksi säikähtänyt. Kaikki kävi todella nopeasti, MUTTA ratsukon olisi voinut huomata nopeamminkin, mikäli ratsastaja olisi miettinyt omaa varustustaan. Kaikki autolla liikkuvat ymmärtävät etteivät auton valot osoita korkeuksiin ja tämän ratsukon ainut heijastin sattui olemaan ratsastajan päällä oleva heijastinliivi. Ei ihmekkään ettei heitä näkynyt! 
Suosittelen todella lämpimästi hankkimaan omille karvaturvillenne hieman paremman heijastin varustuksen, mikäli ette halua vahingossa päätyä auton keulan koristeeksi. Ei se oikea hevonen nokassa tee autosta Mustangia.






 Liikkukaa varovasti ja muistakaa heijastimet!

Tässä meidän heijastin varustus. Kyllä näkyy :)







1 kommentti:

  1. Oikein fiksu postaus!!! Tällaisia pitäisi löytyä useampienkin blogeista! ;)

    joskus tuntuu ettei autoiliat muista että hevoset eivät ole koneita ja voivat säikähtää todella helposti.

    Mutta oikein fiksu ja asiallinen postaus ja näihin vuoden aikoihin varsin tarpeellinen! Kiitos oli mukava lukea :)

    VastaaPoista