Vuosi yhtä kaviouraa (kuvapostaus)

Heti alkuun haluun pahotella pitkää taukoo. Mulla on ollu hiukan täyteen buukattu kalenteri töiden, Bellan ja koulu juttujen osalta ja niitä kavereitakin pitäs kerkee aina välillä moikkaamaan mutta yritän keretä kirjottelee meijän kuullumisia :)

Viime torstaina (27.2) tuli meillä Bellan kanssa täytee vuosi yhteistä matkaa ja sen kunniaks aattelin koluta arkistot läpi ja koota kuvapostauksen menneestä vuodesta :)

Tästä se lähti. Poni traileriin ja nokka kohti uotilaa :)

Virtaa riitti vaikka muille jakaa kun käytiin ensimmäistä kertaa kentällä

yksi ainoista uotilan ajan ridakuvista mun ja bellan osalta

ainoot kisat joihin pystyin tulla kisahoitajaks ja katsomaan kun Jeni ja Ira kasvatti kisakokemusta

ESRAn ratsastuskouluoppilaiden koulumestaruuksien saalis
Hienot Ira ja Bels :) oisimpa päässy ite paikalle

Ja sitte alkoki se saikku. tällästä löllöttelyä ja retuilua sitte harrasteltiin muutamat kuukaudet

ja puol tuntia meni että neiti suostui astumaan tuon "ojan" yli
ja vieressä lula 1v.hyppeli siitä iloisesti edes takas nean kanssa 

Sitte muutettiinki Hyyppärään. Ja ruokinta luukusta tuli mahtava tirkistely ja kerjäys kolo :)

Mutta muutto meni rennosti

Ja perheen pieninki heppatyttö päästettiin vihdoin kyytiin :)

Kuntoutus jatkui

ja Blondin johdolla treenaaminen alkoi

Narujen imeskelyn ja järsimisen lisäksi bels löysi toisen mielenkiinnon kohteen...

...nimittäin peilit

Eikä siltä retuilulta kyllä voi välttyä... 

...vaikka osattaan me ihan nätistikki olla

Ja temppujaki ollaan opittu ja tässä niistä osa

Sitten tuli siirto tien toiselle puolelle poolo- talliin.
Tältä näytetään nykyää

Ja treeni on tehonnut hienosti Kiitos Blondin

Näistä Kevät kuvista kiitos kuuluu Annalle :) 

Toivottavasti tästäkin vuodesta tulee yhtä opettavainen :)

Hevosvoimat liikenteessä

Viikonloppuna tuli taas todistettua etteivät kaikki ymmärrä miten hevoseen kuuluu suhtautua liikenteessä tai niiden lähellä liikuttaessa. Mutta myös ratsastajan tulisi ottaa huomioon autoilijat eikä vain syytellä heitä. Tässä muutama oma kokemus ratsastajan ja autoilijan näkökulmasta.

RATSASTAJAn näkökulmasta

Olin Bellan kanssa kävelemässä kentällä kun viereistä autotietä (rajoitus 30km/h ja kylttejä joissa pyydetään varomaan hevosia löytyy) pitkin ajaa vanhahko punainen auto, jonka kyydissä pari jamppaa. Ja kuten arvata saattaa, he tietty saivat ihan hirmuisen hyvän idean. Ensin ajoivat oikein hitaasti ja juuri ennen meitä pistivät sitten nastan lautaan. Eihän se kottero siitä mihinkään lähtenyt mutta jumalaton sutiminen vaan kävi. Siinä vaiheessa hieman kiehahti oman pään sisällä. Hyvähän se on sieltä aidan toiselta puolelta yrittää mua pudottaa kun ei autolle voi käydä mitään.

Tässä vaiheessa teki mieli antaa Bellalle maailman suurin porkkanakakku, nimittäin jätkien harmiksi ja mun onneksi neiti ei korvaansakkaan loksauttanut :D hahaaa siitäs saitte! MUTTA mitä jos kyseessa olisi ollut joku säikympi hevonen? jos se ei olisikaan tapahtunut kentällä vaan liikenteessä? siinä olisi voinut käydä huonosti niin ratsastajalle ja hevoselle kuin autolle ja autoilijallekkin.

AUTOILIJAn näkökulmasta

Muutama viikko takaperin, kun olin matkalla tekemään iltatallia klaukkalaan, kohtasin ratsastajan liikenteessä vähän liiankin nopeasti. Pimeää, loskainen ja mutkainen tie, muutama katuvalo, en ollut vielä laittanut pitkiä päälle, tien nopeusrajoitus oli 50, ei varoitusta hevosista, mutta koska tiesin sielä liikkuvan niitä ajoin paljon hiljempaa..Yhtäkkiä kuomasin mutkassa olevan ratsukon, äkkiä jarrut pohjaan ja toiselle puolelle tietä. Kerkesin juuri väistää eikä hevonenkaan onneksi säikähtänyt. Kaikki kävi todella nopeasti, MUTTA ratsukon olisi voinut huomata nopeamminkin, mikäli ratsastaja olisi miettinyt omaa varustustaan. Kaikki autolla liikkuvat ymmärtävät etteivät auton valot osoita korkeuksiin ja tämän ratsukon ainut heijastin sattui olemaan ratsastajan päällä oleva heijastinliivi. Ei ihmekkään ettei heitä näkynyt! 

Suosittelen todella lämpimästi hankkimaan omille karvaturvillenne hieman paremman heijastin varustuksen, mikäli ette halua vahingossa päätyä auton keulan koristeeksi. Ei se oikea hevonen nokassa tee autosta Mustangia.

 Liikkukaa varovasti ja muistakaa heijastimet!

Tässä meidän heijastin varustus. Kyllä näkyy :)

Viikko muutosta

Tässä taas viikot menny huristen. Bella ollu yllättävän hyvä ratsastaa viimeset 2-3 viikkoa. Ei voi muuta ku olla tyytyväinen :) Ja blondi sanoi nousevansa sinne tässä jossain vaiheessa selkään. Jes! :)

Viime perjantai sekotettiin vähän Belin päätä vaihtamalla tallia. Muuttomatkaa huimat ~100m? Piece of cake. Kamat takakonttii ja loput kottarilla tien toiselle puolelle samalla ku Jenni on maneesissa ratsastelemassa. Siitä sitte vaan satula pois sellästä jos sattuu hämmennyksissä hyörimään tallin käytävällä niin ei jäädä kiinni ja ponin turpa kohti karsinaa. Mukavan helppoo.
Bella on nyt viikon verran jo totutellu uuteen paikkaan ja ihan hyvältä näyttää. Toki diiva kausihan siitä muutosta synty mutta kyllä se siitä rauhottuu kun pääsee tallin tapoihin kii. Se vain vie vähän aikaa. Onneks muu ympäristö pysy samana ja näkee edelleen ohimennen vanhoja kavereita niin sujuu tää uusiin tutustuminenkin helpommin. Ja onhan se neiti jo uuden poikkiksensa löytäny naapurikarsinan Sale ruunasta. On kuulema sellasta menoo et taitaa kiimaa pukkaa. Tähän siis varaudutaan.

Huomenna oon menossa Iiriksen kanssa ostelemaan vähän tarpeellisia hankintoja poneille. Hööksin ja Horzen alet kutsuu!
+ Iiris on tulossa kuvaamaan shoppailu urakan jälkeen joten kuvia tiedossa ;)