Pakkane puree meihinki

Viikko taas vierähtäny ihan mukavissa merkeissä. Nyt tuli sitte ne kunnon pakkasetki , -20 on ihan liikaa, ja kyllä rupes ponistaki huomaamaan että vähän on pakkanen purru. Sen verran on aina välillä ollu ku ruutitynnyri.

Torstain valmennuksessa pysyttäydyttiin poissa uralta ja se teki meille seinään liimaantujille oikein hyvää. Bella oli vähän sillä tuulella että älä sä akka sielä mulle jäkätä, mutta Minnan avulla saatiin kyllä annettua oikein mukava asennemuutos ja ohjat ratsastajalle. Ainakin hetkeksi. Oon vaa antanu sen vedellä mua tuolla ihan liikaa, mutta nyt se loppuu. Ja kyllhä se poni rupes sit löytää uusia vaihteita.

Perjantaina Jenni kävi keventelemässä Bellan ja mä sitte hieroin neidin kaulan ja selän sen jäkeen. Poni oli iha transsissa. Huomas että tykkää.

Lauantaina päätin lähteä Beltsin kanssa maastoon, Toppakamat, heijastimet ja otsalamppu mukaan ja eikun menoks. Poni oli tosi ilonen ku ei tarvinnu maneesiin mennä ja tipsutteli menemään kentän ympäri korvat hörössä. Pariin otteeseen käytiin pieni puskalenkki, mutta ei sen pahemmin oikein metsään päästy sillä otsalampusta oli loppumassa patterit. onneks kentällä on valot eikä pohja ollu liian liukas niin pystyttiin siellä temmeltämään. Sunnuntaina sitte oltii kaikki kolme kävelemässä maastossa. oikein mukava iltalenkki

Maanantaina kävin vähän pönköttämäs koulua ja varmistamassa että kuri oli tallella ja olihan sen. Tosin matka tallilta maneesiin ei ollut helppo.
Päätin pitkästä aikaa taluttaa bellan maneesiin (yleensä nousen selkään jo tallin pihalta) noh eipä ollu niin hyvä idea. Alku sujui hyvin  ja beellä ei ollut kuin vähän pakkas intoa, mutta kun päästiin taas siihen viimeisen tarhan kohdalle jossa sattuu olemaan ori ja kun maneesin taakse oli ilmestynyt iso kaivuri niin eihän sinne nyt voinut mennä. Muut hevoset rupes sitte tarhoissa vähän riehumaan ja neiti singahteli sinne tänne ja oli ihan pörinöissä, mutta ei onneks saanu mua kumottuu ja pienen keskittymis harjoituksen jälkeen päästiin sitte maneesiin, missä kävelin sen kanssa maasta hetken ennen kuin kipusin selkään jotta sain sitä vähän rauhoteltuu.
Ratastaessa se oli alkuun melko säpäkkä eikä malttanut kuunnella mutta kun rauhoittui ja otti ohjeet kuuleviin korviinsa niin poni toimi oikein mallikkaasti

Tiistaina oltiin taas valmennuksessa ja meille oli sielä seuraa pitämässä Veera uuden vuora hevosensa kanssa. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa vanhoja tuttuja kasvoja uudessa paikassa.
Olin erittäin positiivisesti yllättynyt sillä Bella oli tänään ihmeen yhteistyökykyinen alusta alkaen. Mutta taas kun rupesi puhti loppumaan niin neiti alkoi painamaan ohjille. Kyllä se kunto vielä kasvaa.

Keskiviikkona Bels saakin sitte uudet korkkarit 

ja torstaina olis sitte Jennin ja Bellan vuoro mennä Blondin viilattavaks

Viikko täynnä valmennusta, liinausta, lanausta ja muuta mukavaa

Moikka vaan! Sen verran ollu täyteen buukattu viikko että sain vasta nyt rauhotuttuu tekemään tätä postausta. 

Perjantaina mulla ja Bellalla oli Blondin valmennus ja alkuun neiti toimi suhteellisen mukavasti. Hieman oli tuon suoruuden kanssa erimielisyyttä mutta ratsastettavuus oli normaali. Tehtävänä oli työskentely voltit (ks.kuva) jotta saataisiin se neitokainen suoremmaksi ja hyväksymään paremmin kummankin ohjan vaikutus, se kun tykkää aina välillä nojata vasempaan ja olla tyhjä oikeaan. Välillä tuli ihan hyviä pätkiä ja tämän päivän onnistuminen löytyi yllättäen laukasta. Laukka tuntui hyvältä ja sitä pystyi säätelemään yllättävän vaivattomasti. Mutta eihän sitä näin helpolla voi päästä. Neiti nimittäin päätti että ravi-laukka siirtymisen on ihan pyllystä ja hän haluaa vain laukata. No loppu tunnista me sitten keskusteltiin siitä että mennäänkö me sitä ravia vai ei. Kyllä se loppujen lopuksi sitten kelpuutti mun ravi idean mutta ei se helppoa ollu.

Lotta oli kuvaamassa valmenusta mutta sen ottamat videot heilu

 ja huoju niin paljon ettei niistä mitää selkoa saanu. 

Jenni kuitenki lupautui kuvaamaan tämän viikon valmennuksen 

jos aikataulut antaa periksi :)

Lauantaina annoin Belin ensin riehua liinassa sen minkä tahtoi ja kyllä sieltä sitä pöhö virtaa jonkin verran löytyi. Menin sitte vähän hölkkäämään sillä ilman satulaa ja huomasin erään mukavan jutun. Bella on saanut enemmän massaa ku oon ees tajunnu, eihän se mikää lihapulla tai lihaskimppu ole mutta silti. Selkärankakaan ei hankaa samalla tavalla. Toki jenni mulle siitä sanoi kun se viimeksi sillä meni satulatta mutta täytyyhän se ite tuntee ennen ku uskoo kun ei se satulan kanssa tule samalla tavalla ilmi.

Tällä kertaa Lotta jopa keskittyi kuvaamiseen,

joten tässä pieni pätkä Beltsin pikku pukeista sekä

meijän löllöilystä ilman satulaa :)

Sunnuntaina pidettiin sitte kevyt puomi/ kavaletti päivä. Sain pari pikku apulaista ( Lotan ja Iidan ) tallille mukaan laittelemaan puomeja ja kavaletteja ja kävelemään bellalla sen ajan ku väsäilin välejä kuntoon. Ihan perus setillä mentiin kun maneesissa oli kuitenkin muitakin ratsastajia vaikka olivatkin suureksi osaksi uudella puolella. Tein tehtävän mahdollisimman helposti säädeltäväksi jotta tytöt pystyivät tehdä tarvittavat muutokset 1. pitkällä sivulla 5 ravipuomia 2. 3 laukkapuomia 3. Keskimmäinen kavaletiksi 4. toista puomia harppaus taakse päin ja sekin kavaletiksi ja sen taakse puomi samalla välillä kuin ensimmäinen puomi ja kavaletti. Jossain kohtaa lykkäsin sitten viimeisen puomin kavaletin alle.

mittasuhteet vähän heittää mutta ajatus on tärkein

Vaikka Bee olikin aika innoissaan kavaleteista ei sillä kuitenkaa ollu yltiömäisen paljoa virtaa, mikä sinäänsä oli iha mukavaa sillä jarrut toimivat hyvin :) Muutaman kerran se unohti jalkojensa lukumäärän mutta on se puomien kolisuttelu on jo vähentynyt. Sen seurauksena se kuitenkin onnistu repäsemään vasemmassa takasessa olleen vanhan arven auki. Verta ei kuitenkaan tullut joten ei muuta ku haavan putsaus ja haavasuihketta päälle.  Eiköhän se vielä opi laskemaan.

Maanantai meni Bellan osalta vapaapäivän merkissä. Kävin venyttelemässä ja rapsuttelemassa been läpi ja putsaamassa edellispäiväisen haavan.

Tiistaina Bella pääsi Jennin kanssa raikaaseen, ja kylmään, talvi ilmaan reippailemaan kun Jenni päätti pistää maastoillen.

Keskiviikkona Menin vähän tuuppailemaan koulua Been kanssa. Juuri kun oltiin saatu veryttelyt ohi ja keretty hetken aikaa tuuppailla niin maneesiin tupsahti lana. Olivat ilmeisesti muuttaneet lanaus päivää. Mutta tässä täytyy kyllä olla ylpeä tyttelistä, nimittäin mepä ei pelättykkään lanaa vaan keskityttiin ottamaan selvää mitä se ukkeli sielä selässä nyt oikein tahtoi ja annettiin lanaajan lanata. Hieno B <3

Ridatessa alkuun oli hankalaa kun sorruin taas tekemään liian montaa asiaa yhtä aikaa. Kun sain sitten itseni ajantasalle ja keskityin antamaan mahdollisimman yksin kertaiset avut niin kas kummaa ponihan oli oikein hyvä :) Ja eikös se Blondi juuri viime valmennuksessa sanonut että joskus vähempi on enempi. Ja niinhän se oli!

Tänään ois luvassa mulla ja Bellalla valmennus.

 Katotaan mites tällä kertaa käy

valmennusta ja naru ongelmia

Keskiviikkona Jennillä ja Beellä tosiaan oli Minnan valmennus. Tällä kerta Bella ei kuulema tuntunut niin hyvältä kuin viimeaikoina. Se oli haluton ja hanasi vastaa eikä oikein jaksanut keskittyä. Vaikka Minnan opastuksella ponia saatiin ruotuun ei se kuitenkaan sen parhaita päiviä ollut. 

Anteeks erittäin huono laatu

Torstaina kävin itse Bella selässä vähän tarkastamassa tilannetta ja kyllä se tuntui aikalailla siltä mitä Jenni oli kertonut mutta oli se kuitenkin vähän pirteämmän oloinen. Vähän vängerrettiin etu- ja takaosa käännöksi sekä paljon paljon taivutteluja ja jokunen pohkeenväistö pätkä. Alkuun neiti oli vähän hanakka mutta loppua kohti rentoutui ja pehmeni mukavasti. Vähän olisin kuitenkin toivonut lisää ruutia joka nähtiin taas maneesiin mentäessä kun ei etuperin haluttu sinne niin peruutettiin sitten oikee tarmokkaasti. Taitaa tulla peruutuksesta meijän paras kouluosuus jos tää tahti jatkuu. Mikäköhän siinäkin on että maneesiin meno ei oikein innosta? vähän taitaa toi pimeyskin pirpanaa jänskättää kun eihän sitä tiiä mitä mörköjä maneesin nurkalta aina hyökkää.

Saas nähä miltä Bella tänään tuntuu kun hyppään taas koulupenkin syövereihin ja käyn vähän  rääkkäämässä lihaksia Minnan valmennuksen merkeissä.

-

On tässä jo hetken mietiskellyt että mikä siinä on ku Bels aina nakertelee ja maiskuttelee naruja? Tarhasta ku haet nii ottaa saman tie narun suuhu ja "taluttaa ittensä tallii", Vesiboksis ku laitat ni reuna narut on nannaa. 

chekkaa Bellan retuilut --> http://www.youtube.com/watch?v=fbTPxOefiF0

Ei me mitään satulaa tartteta

Bella sai tänään olla erossa ikuisesta inhokistaan, satulasta, kun Jenni päätti antaa ponille vähän löysemmän päivän. Nyt kun Bellan selästä jopa löytyy lihaksia niin ilman satulaakin voi jo mennä ilman että ahteri on hankaumilla :) 

Alussa neiti oli oikein tyytyväinen inkkari meininkiin ja kevyeen menoon, mutta pikkuhiljaa rupesi vauhdin puute ärsyttämään ja keskittyminen herpaantumaan. Onneksi Jenni ei tuollaisesta hetkahda vaan palautti melko nopeasti ponin takaisin ruotuun. Puskaponi päivä kohtaloonsa tyytyneenä se sitten köpötteli menemään loppu ajan. Ja jotta päivässä olisi vähän muutakin piristävää niin köpöttelyjen jälkeen Bels sai vähän leikkiä "seuraa porkkanaa",eli näytin sille että mun taskustapa löytyy porkkanaa ja poni sitten ravaili, kiemurteli ja pysähteli mun perässä (sen mukaan mitä ite tein) korvat tötteröllä anovan ilmeen kera :)

Ja totta kai kun päästiin takaisin tallille niin lisää porkkanaa oli luvassa. Meille on nimittäin muodostunut sellainen tapa että aina ratsastuksen (tai ylipäätään liikutuksen) jälkeen venytellään ja kerrataan kaikki temput mitä Bella osaa :) niitä on tässä jo muutamat tullut opetettua ja Belin ehdottomat suosikit ovat etujalan nosto sekä kumarrus. Niitä se yleensä ensimmäisenä tarjoaa kun näkee mun pilkkovan ns. palkinto porkkanoita :)

Tänään oli neitokaisella suht hyvä päivä. 

Huomenna ois tiedossa vähän koulutreeniä kun Jennillä ja Bellalla

 on vuorossa Minna Kemppaisen valmennus :)

Tästä se alkaa

Heips.
Tämä blogi kertoo kahden nuoren hevosen omistajan (siskosten) ja yhteisen hevosen matkasta.
Miten sieltä syvyyksistä noustiin kun kaikki ei mennytkään ihan putkeen ja missä sitä ollaan nyt. Mitä kaikkea hauskaa puuhastelua ja totista treenaamista me keksitään (ja ollaan jo keksitty) Bellan piristämiseksi. Josko sitä vielä pääsee uudestaan kouluaitojen sisäpuolelle :)

Tästä se lähtee...